-Herneaivo!Tavallinen turilas,kolmisarvinen pässi!Sadatteli Heta Honkanen tuvassaan ja kyykisteli pöydän alle.Iso silmäneula oli ollut kiinni hukkaputkessa ja nyt koko vietävän putki oli hukassa.-Ettäs kehtasi,mokomakin joutilainen!
  Todellisuudessa hukkaputki ei ollut joutilas.Heta Honkanen oli valinnut hukkaputken virkaa hoitamaan ruskean,uusiopaperisen,tyhjän toilettipaperirullan.Rullaan hän oli pistellyt tarkkaan järjestykseen silmäneulansa.Suurin niistä,villalangalle sopiva,oli ylinnä.Muut koon mukaan sen alapuolella.Hukkaputki oli perinne.
  Ja perinne oli myös se,että nimensä mukaisesti putki oli aina hukassa.Heta Honkasella oli useita hukkaputkia ja tällä hetkellä yksikään niistä ei ollut tallessa.Viimeksi nähtykin oli nyt hukassa.Ukon villasukka kaipasi päättelyä ja päättelyyn tarvittiin suurin silmäneula,joka oli hukkaputkessa,joka oli hukassa.
  Ja neulaa ei voinut muualla säilyttää.Niin Heta Honkanen lähti rautakaupalle,jonka valikoima kattoi pienessä kylässä postimerkit,kengännauhat,rautanaulat,silmäneulat ja muut,mitä ikinä keksikin.Yksi paketti silmäneuloja,kohtelias kiitos poistuessa ja kohti kotimökkiä.Sitten ukon piti repiä täydestä toilettipaperirullasta pois paperit,jotta saatiin uusi hukkaputki,silmäneulat järjestykseen ja villasukka pääteltyä.