Niin jätti rakkaus rumat jäljet akkaan kuin kirveen isku koipeen.Lähti sydämestä kuin pyy pajukosta.Jätti rakkaus tämän akan kalliolle yksinään soittelemaan,kumisemaan vaskena erämaahan.Oli komea ukkometso jallitettuna soidin alueelle ja soitimet sävelletty.Sitten tuli särö kanteleeseen.Lähti ukko toiseen suuntaan akan sydämestä.Siinä kaikki,löi kirves omaan koipeen.